Fuuta

Fuuta e kummbaaru, leydi seeremɓe e waliyaaɓe duworteeɓe jaaborteeɓe; fuuta ñiɓirde jaambareeɓe.Leydi toɓee tuɗa, waɗa deeɓeele, ñaldoori mbooyi, waalda jaangol, njabbaandi suuna; aawaa samme. Leydi ɓalji e seeno, leydi culuɗe e caayaale, jaaɓe e nammaade, ɗooje e kelle,,

caŋe e eere, badde e burle, leydi jalammbaane e ɓulɓe, diɓriɓe e bakancile e
lawñan
ɗe e ñippere e ndane e mbiddi e folfol…
Nokku balle e balamaaje, balle pu
ɗooje uulo eko nayi ñaami; nokku koyle e gawde,
nokku ceene e ciibe, poo
ɗe e kollalle.
Ngenndi karaaje e ñaaruuje, coofi e doogi, togge e doppe, wuraaji caalli e
ba
ɗahaaji.Fuuta kocce e korkaaƴe, jaɓɓe e dinndeeje, ƴibbe e bantiŋŋeeje,
duballeje e gan
ɗe, bane e murotooɗe, guuɓe e gijile…
Jeyi gañannje e cas
ɗe, caaɓsaaɓe e gelooɗe, baalboruuje e camtarle; miijo hootii
e wumre: wumre soppinee, ladee,
ɓennee; hoɗorde ngulum e gogor, ngenndi koyle e
allu
ɗe, ɗo pattuɗe e jaaɓe potndi caayaale, giye goote e gelooɗe kippii e leydi.
Hol mo yiyanimi keeleeli daande maayo walla duunu
ɓɓe, kone e jokkaaje.
Mi yejjitaani tuppere e hebbere, dengo e mbaamto,
ɗemngal nagge e ngaado,
fala
ƴel e nofel mbaalu, koppi gelooɗi e sumaa-nimsa, tirde e ɓootere, dene baaɗi
e ababo, kar
ɗaɗi e sapato, hiisel e waalwaande, celeɓel, sol-goppu e muusaa
ladel…
Cay
ɗe cekkii, baawe ŋaakii, ciliwaaji cirkii, boolumbe ngullii, buubu-diiroore e
mutumaaji, ja
ɓjale e boŋuuji mbaɗii jimiira; Gine e mbaalon foonde, kaacaaji,
njumuuji e ñaale, yaama-ndiidon e booge takkiima beeli.
Beeli taade e naare, beeli ta
ɓɓe e ndaayri, beeli baraawo e ndiiriiri, beeli
celal, ciwgal e semmbaano…
Gerle nde
ƴƴii, gulaaji e cooji telɓii, ko lohorgol baaɗi telloytoo; ɗum ko
kooñoor
ɗuma ko buŋee, ɗumtoo ko ndinka dimmbinta catal.
Mi anndii ndeke aduna Golo ko e mbolo; sabu ko
ɗoon dañata solo.
Mi dariima e ŋore, mi jiimtii e ceene e caarle; mi weddiima gite e hayngo e
doongo mi sooyniima lugge e jirii
ɗe.
Cide, gicce, debbeeje, anndoonde, ceeli, caf
ɗi, dahi, daneeji, paddi, jannde,
ko
ɗɗaaɗi, ɓaleeji e liɗɗi goɗɗi nana ndiwa tan ene ndoƴƴoo.
Hamma-yeroyel ko sonndu ndiyam, ndu wuuri ko liikon tokoson; Ndillaan ko
gaynaako, reenata ko nooroo walla ngabu.
Kala
ɗo njiyɗaa ngabu, wonɗo goɗɗi ngoni ɗo woɗɗaani.
Jooni payen e nooroo, kuuñi walla piyoori.Kuuñi ko nooroo guur
ɗo liɗɗi; piyoori
ko nooroo conngoowo kulle go
ɗɗe ɗe ngonaa kulle ndiyam.
Liwoogu ko e kulle maw
ɗe ndiyam jeyaa.Liwoogo no ngabu ni, ñaamata liɗɗi, wuuri
ko pu
ɗi takkiiɗi ndiyam.Seerndi ɗum e ngabu; ko ngabu ene jogii koyɗe, ene
duroyaa to wo
ɗɗi maayo.Liwoogu forwoto, balloo puɗi gonɗi e daande ndiyam ko
wayno siiwre.
Ele nani, ndiya laadoori woni ngaadaata; ko wayno horde hippaande ko woni amre,
ene woodi kadi ko wiyetee humre.
Doobal diwii to dowu jeeri, woppidii ndawu teheende, maw
ɗo mo waawaa safaroore e
taa
ɓe e jonngaali. Ko ɗuum addi konngol: Ndawu wonaa jahdiiɗo doobal.
Dutal walla mbiyaa jiga,
ɓoroo hoyre, sella hoggo, seeɓa cettelle e ciilal e
goral-
ɓalawal nana ndooki; Liwal-barooɗe woppii coppi e sabbundu diwii nana
weeya.
Jaawle cekkii, cerii; kelewaaji cerkitii, kuyuuji e kakurleeje kaljii, puppu
ɓal
e ndaddo paayii.
Boyi dogii, girji ñekkii, jeeli e dollu
ɗi maaytii e nder gasɗe mumen.
Boje kippiima, ngundooji nu
ɗɗiniima. Gas, sunka, cew-oolu e kuturu naatii e
guutuuti.
Cewngel-jaawle, kero e daaraccal ndee
ƴtii e nder guuɓe.Sanngalde sirŋinii giye,
sammunnde renndii, heende naattii e laalaa
ɗe mum.
Lelli e tewdi njerminiima. Bille mbillii laaceeje, koobi e jambali njowii daa
ɗe,
dumsi e edi laawiima; ladde fof wontii oolel: ŋuuraali e ŋuslaali, unngaali e
ŋuuñaali; Mbaroodi wubba gorlooji ndeenee, cewngu fa
ɗɗa wiige wiiñoo gaynaako;
Njuru Demmba ŋuuña jeeri nanee waalo; Ñiiwa Sammba alaa gaynaako yara wuddinaa
tawo alaa ko waawaa heen…

 


Source: Jubbannde e Taariik Fuuta-Tooro ( Njaayi Saydu Aamadu )


Mohamedou Sidi Guisse Alias Mawndu Gaale



Répondre

I will be back |
targuist |
Ensemble pour Bgayet |
Unblog.fr | Annuaire | Signaler un abus | ALGER RIT
| postier du 10
| Gabon, Environnement, Touri...